Hautaaminen Urjalan seurakunnassa

Urjalan hautausmaalla on oman kunnan jäsenille arkkuhautoja, uurnahautapaikkoja sekä tuhkan kätkemiseen muistolehto. Jos vainaja oli jonkin toisen kunnan jäsen, voidaan hänet haudata ns. sukuhautaan tai, jos vainajalla oli ollut vahvat siteet Urjalaan, myös uurnalehtoon sekä muistolehtoon.

Seurakunta huolehtii hautojen avaamisesta, peittämisestä ja haudan kunnostuksesta hautauksen jälkeen. Näistä palveluista seurakunta veloittaa voimassaolevan hinnaston mukaisesti. Arkkuhautaa omaiset eivät voi itse peittää, koska haudan tukirakenteena käytetään aina sortumasuojaa. Uurnahaudan omaiset saavat halutessaan peittää itse.

Arkku- ja uurnamateriaalien tulee olla helposti maatuvia. Arkkuun tai uurnaan ei saa laittaa mukaan maatumattomia tai ympäristölle haitallisia esineitä. Hautaustoimistot neuvovat omaisia arkun ja uurnan hankinnassa.

Tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan (Hautaustoimilaki 7 luku 19 §). Tuhkan jakaminen osiin ja hautaaminen useaan paikkaan ei ole sallittua.

Jotta vainaja voidaan haudata, on hänestä toimitettava hautauslupa siihen seurakuntaan, johon vainaja haudataan. Hautausluvan tekee ja allekirjoittaa aina lääkäri, joka on kuoleman todennut.  Hautauslupa toimitetaan nykyisin pääasiassa sähköisesti terveysviranomaisten toimesta vainajan viimeiseen seurakuntaan.

Hautaoikeuden haltija

Haudalla pitää olla nimetty hautaoikeuden haltija (Kirkkolaki (KL) 17 luku 3§). Vain yksi henkilö voi olla haltija, perikuntaa ei voi laittaa haudan haltijaksi. Ensiksi haudatun vainajan lähimmät, samaa sukupolvea olevat sukulaiset sopivat keskenään hautaoikeuden haltijasta. Haltijaksi voidaan nimetä muukin kuin lähin omainen, tässä tapauksessa kyseiset lähiomaiset antavat suostumuksensa. Jos hautaoikeuden haltija kuolee, on omaisten ilmoitettava siitä seurakunnalle ja seurakunta lähettää omaisille lomakkeen haltijatiedon päivittämistä varten.

Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.

Hautaoikeuden haltijasta ja siitä keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa.

Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.

Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta.

Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu KL 3 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.